Usein saa lukea eri julkaisuista, miten joku on saanut sielunrauhan esimerkiksi metsässä, meren rannalla, yksinäisyydessä, korpimökissä tai missä milloinkin tavoittaa juuri tietynlaisen olotilan kiireettömyydessä ja rauhassa vastakohtana kaikelle tämän ajan melskeelle.
Sielunrauha ei tarvitse mitään merkillisiä krumeluureja sinällään, koska rauha tulee sisältäpäin. Ehkäpä parhaiten todellisen rauhan tavoittaa vasta eläkeläisenä, kun ei tarvitse suorittaa mitään yhteiskunnan vaatimia konkeloita, ei tarvitse pakosta lukea mitään asiapitoista (ellei halua), eikä tarvitse omaksua mitään sellaisia valmiuksia, mitä esimerkiksi omalla kohdallani oli – kaikella kunnioituksella – kuntapoliitikon rooli.
Todellakin kokousten, seminaarien ja yms. määrää on mahdoton laskea noina vuosina, mitä mukana olin politiikan saralla, mutta on sanottava myös, että se työ oli antoisaakin. Minulla oli paljon kavereita yli puoluerajojen vaikka olin/olenkin luonteeltani ns. yksinäinen susi, mutta en kuitenkaan lammasten vaatteissa. Omasta mielestäni sain valtuustovuosinani paljon hyviä asioita aikaiseksi, en tietenkään yksin, mutta olin mukana niitä päättämässä.
Toki, kun yhdestä roolista luopuu, usein tulee tilalle uusia, jos ei ole tarkkana. Nykyisin mottoni on, että ”aika aikaansa kutakin” eli ihmisen on luovuttava ajoissa tehtävistä, joiden suorittaminen tuntuu raskaalta, toisarvoiselta, jopa mahdottomalta. Luopuminen ei ole luovuttamista vaan minun mielestäni suurta viisautta itseään kohtaan hetkessä, kun maailmankaikkeus on puhunut.
Kyllä, jollain tavalla uskon, että universumilla on meille monasti asiaa, jos vain malttaisimme kuunnella enemmän. En kuitenkaan tiedä, onko meidän kohtalomme oikeasti ”kirjoitettu tähtiin”, mutta haluaisin uskoa niin. Elämässä tapahtuu kaikille vastoinkäymisiä, mutta aina on notkosta noustu, kuten sanotaan eräässä laulussa. Kun pitää katseensa pallossa, pääsee jo pitkälle, sanoisi jalkapallovalmentaja ja siinä piilee jopa kaiken tarkoitus.
Lopuksi paperisesta kalenteristani aforismi, jota voi jäädä itse kukin hetkeksi pohtimaan oli sitten mies tai nainen; ”Aikaisin ylös ja varhain vuoteeseen tekee miehestä terveen, rikkaan ja kuolleen”. – James Thurber