Kuukausi: huhtikuu 2026

Tänään haluan kirjoittaa menneestä ajasta, joka on oikeastaan lempiaiheeni ja joka kiinnostaa päivä päivältä enemmän. Kyllä, ikä ja elämänkokemus haluaa vastauksia myös menneestä maailmasta, ihmisistä, jotka ovat eläneet kauan sitten ja joiden jäljille pääsee helposti nykyajan tutkimusmenetelmillä.

En halua mainita yhtäkään netistä ladattavaa sukututkimussivustoa erikseen (käytän useita), mutta kaikkia on suhteellisen helppo käyttää. Mainitsen jo tässä vaiheessa, että kannattaa suhtautua sangen kriittisesti joidenkin sivustojen tuotoksiin, mutta siitä enemmän myöhemmin.

Kuten olen tainnut jo aiemmin mainita, olen monen polven satakuntalainen ja olenkin pystynyt jäljittämään sukulinjaani jopa 1300-luvulle. Tuohon aikaan ei liikuttu maantieteellisesti paljon ja siksi esivanhempani ovat pysyneet suunnilleen noin 50 kilometrin säteellä siitä paikasta, jossa itse olen syntynyt. Eri asia tietysti ne suvun miehet, jotka joutuivat erilaisiin sotiin Euroopassa ja Suomen rajoilla, mutta en kirjoita heistä tällä erää, ehkäpä myöhemmin.

Yksi sukututkimussivusto on muuten mielenkiintoinen (minun mielestäni epäilyttävä) siitä, että se etsii yhteyksiä mm. historian merkkihenkilöihin. Minäkin olen tämän sivuston mukaan sukua ties kenelle: ainakin kolmelle Suomen  presidentille ja myös joillekin eurooppalaisille siniverisille! Myös säveltäjiä ja taiteilijoita on suvussani useita ja taitaa siellä olla mm. Katariina Suuri ja Rasputin! Ai että uskonko oikeasti näihin? He, jotka minut tuntevat, tietävät varmasti myös oikean vastauksen.

Joskus olen miettinyt, että ketä tällaiset em. sivustot oikeasti palvelevat? No kyllä, minuakin, koska tästä nyt kirjoitan ja näillä sivuilla olen pyörinyt.  Mutta maalaisjärjen käyttö on sallittua tässäkin ja on aina rehellisesti kysyttävä itseltään, että voiko tämä olla mitenkään mahdollista? Väitän kuitenkin, että jokainen on ainakin jossain vaiheessa elämäänsä kiinnostunut omasta suvustaan ja menneisyydestä ja siitä syystä haluaa tietää enemmän,  Todennäköisesti onkin niin, että juuri tämän kiinnostavuuden pohjalta usein monikansalliset firmat haluavat tehdä bisnestä, koska jotkut sivustot ovat maksullisia. Itse olen ollut vain ilmaissivuilla, mutta jos haluaa enemmän ”osumia” on siitä myös maksettava. En todellakaan maksa.

Tänään hieno aurinkoinen päivä pitkästä aikaa. Niinpä äskettäin hilasin itseni teemukin kera aurinkoiselle seinustalle ja suljin hetkeksi silmäni – ja hetken kuluttua aavistin, että joku/jotkut tuijottaa minua.  Todellakin, kaksi silmäparia katsoo minuun hievahtamatta noin 30 metrin etäisyydeltä.

Hetki on taianomainen ja selittämätön. Myös minä tuijotan kurkia yhtä hievahtamatta ja samalla tervehdin heitä: te tulitte taas, tervetuloa, toivottavasti löydätte ruokaa ja pesintänne onnistuu… Niin, me tunnemme toisemme viime kesältä, edelliskesältä ja ties monenko vuoden takaa. Nämä komeat linnut nimittäin palaavat keväisin samoille seuduille, jossa ovat ennenkin käyneet ja jossa ovat syntyneet. Olen sitä mieltä, että nämä kurjet tunnistavat meidät ihmiset myös ja siksi puhun niille, vaikka joku teistä voikin paraikaa kirjoittaa minulle hullunpapereita.

Olen viime päivinä paikannut tyttäreni kaksospoikien (kohta 8 v.) ulkoiluhousuja. Kaksosten merkillinen samankaltaisuus toteutuu tässäkin eli molempien housut täsmällisesti samasta kohtaa rikki ja oikein iso ”palkeinkieli” kummassakin. Lasten vaatteiden ja omienkin korjaaminen ja tuunaaminen on minulle mieluista puuhaa ja nyt eläkeläisenä harrastan sitä usein. Ennen sanottiin, että ”paikka paikan päällä ja markka markan päällä”, mutta tuo ei taida  enää pitää paikkaansa, sananmukaisesti.

Kun ulos katselen, tekisi mieli mennä haravoimaan kukkapenkkien päältä, mutta jätän sen toistaiseksi. Ehkäpä ensi viikolla tai jos en haravoisi ollenkaan tänä keväänä? Varmasti kukat nousevat kukkimaan siitä huolimatta, kaikesta huolimatta, koska on kevät.

Taidan mennä vielä hetkeksi puhumaan kurkien kanssa.

 

 

Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää ja rauhaisaa pääsiäisen aikaa!

Mitäpä muuta voisikaan toivoa näinä epätietoisuuden aikoina, jolloin taivaalta voi tipahtaa niskaan esimerkiksi drooni! Voi vaan kuvitella millaista jälkeä syntyisi, jos räjähteillä varustettu (sellaisiahan nämä nyt itäsuomeen pudonneet ovat olleet) drooni iskeytyisi vaikkapa oman pirtin kylkeen?

Todellakin nyt on oltava hereillä monella tapaa. Emme ole eläneet enää pitkiin aikoihin minkäänlaisessa lintukodossa ja ympärillä voi tapahtua äkkiarvaamatta mitä tahansa. Eikä meille ilmoiteta mitään, jos vaikka joku viranomainen jotain sattuisi tietämään etukäteen! Miksi? Minusta ainakin tietämättömyys ja epävarmuus tässäkin tapauksessa on kaikista pahinta.

Mutta kaikista uhkakuvista huolimatta laskeutukaamme pääsiäiseen hyvillä mielin. Kyllä, itse olen parantumaton fatalisti eli uskon aina kohtaloon ja että se tapahtuu mikä on tapahtuakseen. Toivotaan ja oletetaan, että kaikki menee lopulta hyvin.

Vielä mämmin ystäville ja hävikkiruoan torjumiseksi ohjesääntö: ”Parempi mämmi vatsassa, kuin kymmenen kaupan hyllyssä”.